Vaihtelu virkistää.
Koskaan ei ole liian vanha kokeilemaan uutta. Eräs valmennettavani uhosi pitkään, että kun hän jää eläkkeelle, hän aloittaa aitajuoksun ja alamäkipyöräilyn. Molempia varovaisesti kokeiltuaan päättikin siirtyä melontaan ja suunnistukseen. Molempi parempi. Pääasia on, että elämässä ja liikunnassa on sopivasti haasteita ja uusia ideoita, ettei jämähdä ja sammaloidu.
Keho ja mieli tarvitsevat uusia ärsykkeitä alkaakseen taas iloita liikkumisesta. Minun valmennuksissani kokeillaan rohkeasti jotain aivan muuta.
Tv-ohjelmista saa käsityksen, että PT:n palkkaaminen tarkoittaa kuntosaliohjelmaa. No, voi se toki olla sitäkin ja voimaharjoitteluakin keho tarvitsee. Mutta ei sitä ole pakko tehdä kuntosalilla eikä käsipainoilla. Ihan yhtä hyvin voit mesoa metsäkuntosalilla kivien ja kantojen kanssa, loikkia portaissa tai sauvarinteessä, kiipeillä seinillä tai paiskoa painavia esineitä pitkin pihaa. EI se keho tiedä, mitä sinä nostelet tai heiluttelet, pääsia että lihakset tekevät työtä.
Ja ihan samalla tavalla kestävyysharjoittelun ei tarvitse olla hiihtoa tai juoksua. Aivan loistavasti toimivat vaikka haravointi, sienestys, ratsastus tai päivätanssit. Ja paljon hauskempaakin voi olla.